Ja jälleen kaivuuta.

 

Jälleen kerran pihallamme jouduttiin kaivuutöihin. Kuvautimme viime kesänä talomme ympärillä olevat salaojat ja ne olivat onneksi puhtaat, mutta talon kulmalta tontimme reunaojaan johtava purkuputki oli tukkeutunut sen verran pahasti, että emme ottaneet mitään riskiä sen lopullisesta tukkeutumisesta, vaan käännyimme jo viime syksynä asian tiimoilta tutun kaivurin puoleen. Tontilta on kaadettu salaojaputken läheisyydessä kasvaneita isoja koivuja ja niiden juuretkin olivat varmaan osin tukkineet salaojaa puiden ollessa vielä kasvamassa.

Maanantaina kaivuri sitten soitti ja ilmoitti tulevansa kaivuutöihin, jos päivä vain meille sopisi. Hän kävi ensin katsastamassa työmaan aamupäivällä ja kertoi itse kaivamisen alkavan vasta myöhemmin iltapäivällä. Täytyy kyllä todeta, että suoraan sanoen hirvitti ajatella, kuinka hurjan näköiseksi piha kaivuun myötä mahtaisi muuttua.

Mieheni kartoitti ennen kaivuuta missä salaojan purkuputken pää suurimmalla todennäköisyydellä sijaitsisi, sillä ihan sen varmaa kohtaa ei voinut edeltä käsin täysin tietää. Sekin oli yhtenä jännitysmomenttina löytyykö putkenpää ylenmäärin nurmea kaivamatta.

Onneksi putki löytyi ongelmitta ja kaivuu tonttin reunaojaa kohti voi alkaa. Tässä vaiheessa alkoi näyttää aika hurjalta. Urakoitsijan työpäivän täytyttyä jäi työmaa odottamaan seuraavaa päivää, eli tiistai aamua. Heti aamu seitsemän jälkeen työt jatkuivat.

                   

Kaivannon pohjalle ja salaojaputken päälle tuli kalliomursketta ja se kaivurin täytyi tuoda nurmikon poikki kuorma-autolla. Murskeen päälle levitettiin kaivuusta jäänyttä maa-ainesta. Pintamullan ja ruohotuppaat urakoitsija oli kaapinut kaivannon sivustalle odottamaan pintaan levitystä. Kopistelimme enimmät mullat turppaista ja siirsimme ne tontimme laidalla olevaa kuoppaista ojanreunaa paikkaamaan. Kiinnitimme turppaat vielä puutikuilla ojan reunaan, jotta ne pysyvät juurtumiseen saakka valumatta paikallaan. Paljon turppaita ei onneksi ole tarvinnut kastella, sillä sade on nyt tehnyt sen puolestamme.

@

Tässä kaivanto pintamultaa vailla valmiiksi täytettynä. Meille jäi turppaiden siirto ojanvarteen ja kaivannon pinnan tasaaminen. Sitten kello kävikin jo ilta seitsemää ja oli aika lähteä nauttimaan työpäivän jälkeen kehojamme vetreyttävän saunan löylyyn.

Vaikka nurmikon alla olikin paksu kerros hyvää ruokamultaa levitettäväksi, piti pussimultaa myös laittaa 25 säkkiä lisää, eikä sekään ihan riittänyt, vaan varastossa olleista multapusseista piti ottaa vielä lisää täydennystä. Koska mullan pinta tuosta vielä painuu, piti sitä kohottaa kaivuun kohdalta noin 10 cm korkeammalle.

 Työmaa saatiin onneksi jo näin siistiksi tiistai-iltana ja näkymä oli todella erilainen kuin aamulla. 

Eilen mieheni levitti lisää uutta multaa kaivannon pintaan, sekä tasoitti pinnan jyrällä tasaiseksi. Sitten oli enää siementen kylvö jäljellä. Nyt tiedossa on pitkään päivittäistä alueen kastelua. Huoh.