Pakko heti näin alkajaisiksi sanoa muutama ylistävä sana Etoile Violettesta. Olipa kesä aivan millainen tahansa kuiva, helteinen, tuulinen tai muuten vain kolea, tämä kärhö ei petä koskaan. Se ei ole yhtenäkään vuotena ollut nousematta uskollisesti penkistä ja kipuamatta korkealle lähes nelimetrisen tukisalkonsa huippuun ja joskus jopa siitä ylikin.
Lähes aina se myös aloittaa kasvunsa ihan ensimmäisenä, muutamaa noin kahdenkymmenen viiden vuoden aikana ollutta poikkeusta lukuunottamatta. Kärhön voi ikänsä puolesta myös laskea jo vanhukseksi.
Tänä kesänä osa kukista oli kukinnan alkaessa halkaisijaltaan tuskin kahta ja puolta senttiä. Mietinkin jäisikö Violetten kukkien koko tänä kesänä kauttaaltaan niin pieneksi. Mitä vielä, nyt suurin osa kukista sateiden avittamana on täysin omassa koossaan.
Etoile Violetten kanssa kilpaa kukkiva vanhakantainen 'Brunäs' daalia. Kukan väri on tummempi kuin mitä kuva antaa olettaa. Viime kesänä valkokukkaisen daalia oli Brunäsin paikalla. Molemmat sopivat mielestäni Violetten kanssa hyvin yhteen.
Summa summarum, Etoile Violettea voin tippaakaan liioittelematta suositella lämpimästi kärhöistä pitäville kotipuutarhureille.
'Rouge Cardinal'
Seuraavaksi kuvia jalokärhö Rouge Cardinalista, jonka suuret, samettia muistuttavat kukat ovat hyvin näyttävät. Tämäkin kärhö on varma kukkija. Valitettavasti kukkien määrässä jalokärhöt eivät kuitenkaan pärjää hyvin runsakukkaisille viinikärhöille. Kukan suuri koko korvaa kuitenkin kukkien vähäisemmän määrän.
Olen löytänyt lähes jokaisesta jalokärhöstämme kuivuneita varsia, jotka eivät kuitenkaan onneksi ole mielestäni merkkinä lakastumistaudista, vaan versoja vaivanneesta kuivuudesta.
Uusitut tukilangat, joihin kasvavat versot kärhineen kiertyvät ja tukeutuvat.
Kuvan vasemmassa ylälaidassa näkyy pätkä kuivunutta versoa.
Kellanvalkoisin hetein kukkiva tarhaviinikärhö 'Justa' on aina kukinnassaan melko hitaasti käynnistyvä. Meillä se on aina jäänyt myös kasvultaan melko matalaksi.
Sitten jalokärhö 'Dr Ruppel'. Se on melko oikukas tapaus. Toisina vuosina se saattaa jäädä kokonaan ilmaantumatta esille tai sitten sen kasvu on hitaanpaa, kuin etanan vauhti kurvissa.
Eräs asia minua on ihmetyttänyt jo kauan. Ennen suurinta osaa jalokärhöiksi kutsuttuja kärhöjä on jostain kumman syystä alettu usein kutsumaan loistokärhöiksi. Kyseessä kun on kuitenkin sama kärhö eri nimikkeellä kutsuttuna. Mielestäni tämä aiheuttaa vain pelkää sekaannusta, eikä tietämäni mukaan edes perustu mihinkään.
Uusi kukka on aina ensin voimakkaan punainen vaaleten sitten varsinaiseen väriinsä.
Tänä vuonna Ruppel on yllättänyt ja kasvanut pituutta nopeasti. Kukat vain ovat sijoittuneet harmillisesti melko korkealle latvaosaan. Pidän kaikesta huolimattaa tästä kärhöstä tosi paljon ja toivon sen vielä kukkivan runsaammin kuin tähänastisina olemassaolovuosinaan.
Kuvassa oikealla oleva 'Dr Ruppel'.
Tarhaviinikärhö 'Madame Julia Correvon' on myöskin asustanut puutarhassamme vuosia.
Heinäkuun 14 päivänä otetussa kuvassa, kesän ollessa jo pitkällä, Juliassa ei ollut kuin pari kukkaa auenneena. Kärhön takana olevan tummakukkaisen 'The Watcman' salkoruusun kukat siintävät jännästi lehtien välistä.
Loppuun vielä kuva tiukukärhö 'Arabella'sta, jonka kukintaan virittyminen on ollut 'Julia Correvon'in lailla tosi, tosi hidasta.
Nyt sadetakki on todella tarpeen, sillä sadekuuroja tulee vähän väliä lähes koko maassa. Hyvä niin.
Mukavaa viikonloppua.
Hyvä on, että tulee viimeinkin säännöllisiä sateita niin usein kuin kasvit oikesti tarvitsevat.
VastaaPoistaSinulla on upeat kärhöt! Etoile Violette on aika kivan värinenkin. Monissa kärhöissä kukan värinä on sellainen kirkuva aniliini, joka on minusta varsin ruma väri. Onneksi on noita muun värisiäkin.
Sanos muuta. Nyt janoinen maa ja kasvit vihdoin saavat vettä.
PoistaOnneksi kärhöjä löytyy vähän joka makuun. 😊😊
Erinomainen kärhöpostaus 💜 Etoile violette eli "violetti tähti" kuulostaa ja näyttää uskolliselta luottokasvilta, ansaitsee kehut. Ahkera puutarhuri, ahkerat kukat 🌸
VastaaPoistaKiva, jos pidit Rita.
PoistaEtoile Violette on juuri, kuten sanot……luottokasvi. 😊😊
Upeeta kärhöjä! Mulla 'Etoile Violette' viälä purkis. Mun omas färi on varsin tumma violetti. Ainaki kuvis sun oman kukat taittaavat pikkuusen punaasehen ja vaikuttaavat vaaliemmilta. Onkohan omani sama ollenkaa.
VastaaPoistaKuvissa värit usein hieman vääristyvät. Aika tummakukkainen on minunkin ’Etoile Violette’ .
PoistaUpeita!
VastaaPoistaKiitos Sussi.
PoistaKerrassaan upeat kärhöt! Noita katselee kyllä mielellään joka vuosi uudelleen. Melkein tekee mieli lähteä näyttämään muutamalle omalle kärhölleni näitä kuvia. Juliassa on vain kaksi versoa eikä vielä yhtään kukkaa auki, eikä Villekään vielä kuki täällä. Mantsuriankärhösi on ottanut komean kasvuspurtin siihen nähden, että heräsi niin myöhään. Ei uskoisi samaksi rääpäleeksi kuin alkukesällä.
VastaaPoistaEn tiedä, mikä on jalo-/loisto-nimityksen takana. Varmaan sama kuin pioneissa: jalopioni tarkoittaa samaa kuin kiinanpioni. Olisiko tuo jalo-etuliite sitten jonkun kasvien nimistä vastaavan tahon mielestä jotenkin vanhanaikainen termi? Silloin kun itse teininä aloitin kärhöjen maailmaan tutustumisen, kaupan nimikylteissä oli sekaisin kumpaakin. Nykyään on minusta käytetty säännönmukaisemmin loisto-etuliitettä, joten olen itsekin alkanut käyttää sitä. Ymmärrän kyllä hyvin, että jos on tottunut käyttämään nimitystä jalokärhö, se istuu kielessä hyvin sitkeästi. Enemmän kärhöihin perehtyneet ymmärtävät, että on kyse samasta asiasta mutta hämmennyksiä tulee varmasti aloittelijoilla. Yritin netistäkin etsiä, löytyisikö jostain tuoretta tietoa siitä, kumpi se nyt on se virallinen termi, mutta en vielä sellaista löytänyt. Kaikkialla lukee vain loisto- eli jalokärhö (tai sama päinvastoin). Lisää sotkua asiaan tuo se, että välillä kauppojen lappusissa on nimitetty esim. tarhaviinikärhöä loistokärhöksi tai toisin päin. Ja löysinpä muuten joskus sellaisenkin tiedon, että joku tarhaviinikärhö olisikin nostettu loistokärhöihin kuuluvaksi (olikohan 'Polish Spirit'?). Kyllä menee sekasotkuksi!
Kiitos. Sinunkin Juliasi siis oikkuilee Madamen lailla. Omani tämänvuotisen oikkuilun pistin kuivuuden piikkiin. Siellä teillä sadetta on kuitenkin tainnut tulla ihan tarpeeksi, joten ehkä Julialle se taas on ollut liikaa?
PoistaOlisi tosiaan kiva tietää mihin perustuu ennen jalokärhöksi yleisesti nimetyn kärhön muuttuminen loistokärhöksi. Sen toki ymmärrän, että todella suurikukkaisia, lautasen kokoiset kukat omaavia kärhöjä, mielellään kutsutaan loistokärhöiksi. Ahosen taimiston, Rengon taimiston ja Plantagenin sivuilla, joitkin esimerkkejä mainitakseni, markkinoidaan mm. 'Ville de Lyonia' vielä jalokärhönä, mutta lähes kaikissa muissa hakemissani puutarhamyymälöissä se onkin jo mainittu loistokärhönä. Sinänsähän asialla ei käytännössä ole väliä. Olisi vain hyvä jos nimeäminen olisi selkeämpää ja johdonmukaisempaa. Edes ulkomaisilta nettisivuilta asiaan ei tullut selvyyttä, mutta täytynee jatkaa etsintää.
Hienosti kukkivat kärhösi. Meillä Ville ei noussu ensinkään ja muutama muukin on nousematta. Sekaannusta vuan aiheuttaa noitten nimien muuttelu, oisko etuliite 'loisto' myyvämpi nimi kun ovat sen muuttaneet. Orkideoissa sama homma on ja ryhmiäkin vaihtuu, aina sotkusta on nimien kanssa sitten.
VastaaPoistaKiitos. Nimisekamelska on kyllä harmillista ja kuten sanoit, aiheuttaa vain sekaannusta. Taitaa olla jo kautta linjan kasvien kohdalla nimeämiset vähän mitä sattuu?
PoistaHas construido una enredadera de una forma fabulosa, de tal forma que parece un árbol frondoso y espeso. El resultado de como ha crecido la planta extraordinarias, es que las flores son sumamente bonitas y hermosas. Es sin duda el resultado de un gran trabajo de jardinería.
VastaaPoistaUpeat kärhöt. Julia on meilläkin oikukas, tai hyvin se kukkii mutta selvästi kärsii jos talvi on ollut kylmä tai kevät kylmän tuulinen.
VastaaPoistaKiitos. Julia Correvon on kyllä osoittautunut melko oikukkaaksi. Ensin lämmin huhtikuu, sitten perään kylmä toukokuu ja kesäkuussa alkaneet helteet ja kuivuus olivat sille epäedullisia.
VastaaPoistaKärhösi ovat joka vuosi aivan valtavan kukkaisia ja upeita. Koitan ottaa oppia ohjeistasi, mutta melkoisella takamatkalla olen edelleen. Pärjään paremmin viinikärhöjen kanssa. Etoile Violeten hankkiminen houkuttelee suuresti. Etenkin kuviasi katsellessa ja kehujasi lukiessa.
VastaaPoistaMinusta kärhöjen sielunelämään pääseminen vaatii kärsivällisyyttä ja opettelua. Julia Correvon kuuluu niihin, joka aiheuttaa vuosi toisensa jälkeen ihmetystä. Madame on melkoinen oikuttelija.
Ylipäätään noiden kasvinimien kanssa on välillä sormi suussa. Loisto- tai jalokärhön vielä ymmärtää, mutta kaupoissa törmää välillä kunnon kummallisuuksiin. Toivoisin, että nettikaupat yhtenäistäisivät nimikäytäntöjään. Joillakin firmoilla kasvit löytyvät kiitettävästi latinankielisen nimen mukaan. Sitten on sellaisia, joissa yksi kasvi on latinan kielellä, toinen suomeksi.
Kiitos Between. ’Etoile Violette on kyllä ehdottomasti puutarhamme varmin kukkija ja sen joka keväinen kasvuunlähtövarmuus on kyllä ihan omaa luokkaansa. Kärhöjen menestymiseen puutarhassa vaikuttavat kieltämättä niin monet asiat. Talven, kevään ja kesän epäsuotuisille säille emme voi tietenkään mitään, mutta kun kärhön perusasiat ovat kunnossa, on sillä on huomattavasti paremmat mahdollisuudet selvitä.
VastaaPoistaTuntuu jotenkin hupaisalta, kun vuosia jalokärhönä myyty kärhö onkin nykyään muuttunut loistokärhöksi. Onhan loisto jo sanana tietenkin myyvämpi.
Onpa siellä taas upeaa kärhöjen kukintaa! Paljon kukkivat ja kasvavat minunkin kärhöni, mutta eivät ne noihin korkeuksiin yllä! Olen huomannut saman kärhöjen oikullisen kasvun ja muistuttelen ystävillenikin, etteivät heti ensimmäisenä kesänä lähde kaivamaan juurakkoa ylös. Siellä se keräilee voimiaan tullakseen seuraavana tai sitä seuraavana kesänä entistä komeampana takaisin :)
VastaaPoistaKiitos. Minulla 'Piilu' jäi tänä kesänä nousematta kokonaan. Katsotaan suvaitseeko se ensi kesänä kenties taas ilmaantua esiin.
Poista